Tavoittelua

Taas alkaa vuosi olla lopuillaan, kohta tulee jo 2011, hurjaa! Joka tapauksessa, tämä on hyvä hetki käydä läpi koko kuluneen vuoden koirailut ja asettaa tavoitteita seuraavalle vuodelle, jotta on jotain mitä kohti pyrkiä. Seuraavana pätkä aina tavoitteista, joita olen viime vuonna kirjoittanut ja perään sitten kuinka se saavutettiin vai saavutettiinko lainkaan.



Sindin kanssa agissa tarkoitus treenata takanaleikkauksia, kun se on niin hankala asia meille. Vauhtia myös lisää ja varmuutta esteille ja muutenkin radalle. Mahdollisesti myös nousu kakkosiin, mutta jos ei nyt nousta niin ainakin saatas hyvä fiilis jäämään kisoista!

Vauhtia ollaan saatu lisää huomattavasti, Sindi jopa juoksee, hidastelu on toivon mukaan jo historiaa. Irtoaminen ja itsenäisyyttä vaativat kuviot sujuvat paremmin kuin viime vuonna, ehdottomasti. KoiraNet kertoo, että viime vuonna kisasimme vain viiden startin verran, joista kahdesta hyl ja kolmesta yliaikaa. Hyllyt tuli muistaakseni siitä, että Sindi kieltäytyi tyystin menemästä aalle ja tulikin sitten sylikyydillä pois radalta. Ei siis kehuttavasti ole mennyt kisakentillä, mutta ei se mitään, Pieni on saanut niin paljon vauhtia nyt loppuvuodesta, ettei tosikaan.

Tokossa kisaamaan alo:on, ainakin pari kisaa oon alustavasti kattonu. Ykkönenhän on totta kai tavoitteena, ehkä se TK1, riippuu miten lähtee rullaamaan.

No tämähän toteutui. Neljä tokokisaa kierrettiin pienellä aikavälillä, joista tuloksena 1xALO1, 2xALO2 ja 1xALO3. Itse asiassahan molemmat kakkoset olivat pienestä kiinni, toisesta saimme 156p, eli neljä pistettä liian vähän, toisesta 145 paikallaolon nollaantuessa. Seuraaminen meillä on ihan hakusessa, lupaan, että tehdään sen kanssa t-o-d-e-l-l-a paljon töitä!

Yleisesti totutella uusiin asioihin ja ihmisiin. Mätsäreissä käyntiä, joissa tuomari on Sindistä pelottava. Ja sitten kuvauksiin, ainakin polvet ja lonkat.

Ei me mitenkään erityisesti olla "totuteltu uusiin asioihin ja ihmisiin". Se on tullut ihan arkielämän mukana. Uusi treenihalli, uusia tuttavuuksia, niin ihmisiä kuin koiriakin ja vieraita yöpaikkoja. Mikään ei ole järkyttänyt Sindiä suuremmin, edelleen se on aika arka, mutta se on Sindi, olen oikeastaan luopunut toivosta saada siitä reipas koirakansalainen. Olkoot tommonen, kyllä se kelpaa (: Mätsäreissä ollaan käyty useasti, parhaimpina tuloksina BIS2 ja olisko ollu BIS4? Joitakin tuomareita S väistää viimeiseen asti, mutta osaa tervehditään kuin vanhaa ystävää. Luusto on tarkoitus kuvauttaa nyt ihan lähiaikoina, siis no problem.



Aadan kanssa agin aloittelua, tutustutaan esteisiin ja treenataan erilaisia ohjauskuvioita. Vauhtitreeniä paljon, siitä tulee supernopee koira! :D

Agia ollaankin aloiteltu, yli kymmenen esteen radatkaan eivät ole ongelma, kuten ei vauhtikaan. Ennemmin se ohjaajan hitaus. Suurin osa esteistä on hallussa, rengas vaatii vielä paljon toistoja, kepeissä on vielä verkkoja ja kontaktit on vielä melko keskeneräiset. Hyvällä mallilla harrastus kuitenkin jo on!

Tokossa alo:n liikkeita ja ihan perusjuttuja edelleen. Tuskin kisaamaan päästään, mut sillä nyt ei ookkaan mikään kiire.

Hmm, en nyt tiedä mitä tästä kirjoittaisin. Tulin siihen tulokseen, että Aadasta ei tule tokokoiraa, sillä sen mielestä pelkkä seuraaminen ei ilmeisesti ollut erityisen mielekästä. Olisko johtunut sitten jostain murkkuilusta, mutta nyt alkaa tokokin taas luistamaan. Kuten vuosi sittenkin sanoin, kisaamaan ei ole kiire, ehkä me joskus vaikka kymmenen vuoden päästä pari luokkaa läpi rämmitään. Edetään sitä vauhtia, mikä tuntuu hyvältä.

Näyttelyturkin kasvatusta ja ainakin pariin kehään pitää päästä pyörähtämään. Mätsäreihin myös.
Sekä tietenkin kaupungissa kävelyä ja uusiin, ihmeellisiin asioihin totuttelua.

Kyllähän sille sitä turkkia kasvatin melkein sen puoli vuotta, mutta kesällä lähti sitten kaljuksi. Aadan häntä kaartuu niin vahvasti, ettei sillä koskaan olisi mahdollisuus sijoittua korkealle, ehkä joskus kuitenkin kasvatetaan vaikka moderni ja käydään se H hakemassa. Sittenpähän sekin on päiväjärjestyksestä pois. Mätsäreissä käytiin pari kertaa, ei mitään erityisiä tuloksia, jotain palkintojahan ollaan saatu, mutta ei ole Aadan juttu. Aasta on kuitenkin kasvanut upea nuori koira, joka tulee toimeen kaikkien kanssa.

Tavoitteet on toteutunut molempien kanssa riittävästi, itse asiassa tämä selvittely auttoi laittamaan asiat päässänikin järjestykseen ja ymmärrän taas, että miulla on kaks ihan huippukoiraa, jotka ovat oppimiskykyisiä, eivätkä mitään matoja, joiden aivojen paikalla on korkeintaan sahajauhoa.

TAVOITTEET VUODELLE 2011

Sindi
Agility: Jos luusto on kunnossa niin kisataan toivon mukaan ahkerasti, ellei tapahdu jotain maata mullistavaa ja vauhti lopahda. Kakkosluokka voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto.

Toko: TK1, eli siis kaksi ykköstulosta vielä. Seuraaminen kuntoon, samoin paikallaolo superhypervarmaksi. Avoonkin ehkä, ei kuitenkaan todellakaan mikään pakko.

Mätsärit: Mahdollisimman moneen kokemusta hankkimaan. Sindille hyviä kokemuksia tuomareista ja ympäröivistä koirista.

Aada
Agility: Kisaamaan, esteet saadaan varmasti kuntoon. Ohjaustekniikoita paljon ja tarkkaa suorittamista.

Toko: Alon liikkeet treenataan kuntoon, kisat voisivat olla ihan hyvä vaihtoehto, olettaen että kaikki menee suunnitelmien mukaan. Joka tapauksessa näpsäkän näköiset suoritukset haluan Aadalle, ei mitään lahnailua.

+molempien kanssa kivaa hubailua, kesällä uintia ja paljon yhdessäoloa; leikitään ja lauletaan!