Eletään viimeisiä vuoden 2010 tunteja, hurjaa. Tosin hurja oli Aadakin eilen, kun kävimme agittamassa kahdestaan hallilla. Ladoin vain pitkin hallia puomin, a:n, kepit ja pari hyppyä, ettei esteitä tarvinnut aivan yksittäisinä ottaa. Kepeillä Aada hyppäsi lähes jokaisella kerralla viimeisen välin yli, joten piti sitten siihenkin väliin laittaa verkonpätkä. Alan pikkuhiljaa tulla siihen tulokseen, että ei miun koira opi keppejä ennen ensi vuottakaan! Junnataan vain paikoillaan. Rytmi oli kuitenkin hyvä kuten vauhtikin, joka ei ole edes koskaan ollut meille mikään ongelman tapainen.
Puomilla ja aalla meno oli vauhdikasta, jotain valkoista vilahteli vain siellä täällä, päässä kuitenkin varmasti yhdeksän kymmenestä pysähdyksestä onnistui mallikelpoisesti. Välillä vauhti kiihtyi kuitenkin turhaan, mikä näkyi sitten kontaktin läpijuoksuna ja vimmattuna alustan läpsimisenä jälkikäteen. Viimeisinä kertoina jätin koko alustan pois, Aada osui harvoin koko alustalle, sille oli ihan sama onko siinä jotain läpyskää vai ei. Päätin kuitenkin pitää ainakin alkutreeneissä alustaa, ihan vain varmuuden vuoksi. Näpsäkät kontaktit sille tulee, kunhan Aada oppii muistamaan, että päässä tulee pysähtyä poikkeuksetta, eikä se oivallus tule viime hetkellä... Ja tosiaan tämähän oli toinen kerta, kun edes otettiin mitään kontakteja kokonaisena.
Huomasin muuten, että Aada ei lähde läheskään samalla draivilla liikkeelle kuin jättämällä sen paikalleen, jolloin se ehtii patoamaan, jonka seurauksena viettivire nousee ja Aada taas pinkoo. Koirat on erilaisia, Sindi taas toimii parhaiten lennosta lähdettynä, nämä opettavat kyllä hirveästi jos niitä jaksaa vain kuunnella (: Tekisi mieli purkautua taas Sindin seuraamisen osalta, mutta säästän sen ensi vuoteen (hehheh, oonpas vitsikäs). Eli hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille, tutuille ja tuntemattomille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti