Hyppyradan tuomaroi Elina Hannikainen, simppeli perusrata, jossa ei meille mitään haastavaa (paitsi aika...). Aika suoraa pätkää koko rata. Alussa vähän hidastelua, suoralla sain kuitenkin liikkumaan. Oletin kuitenkin, että menee putkeen vaikka lähtisin itse jo liikkumaan seuraavalle, mut ei. Kävi suulla, mut seuras sit minuu. Eli vitonen siitä. Loppurata menikin ihan kivasti, kepeilläkin alkoi oikea rytmi löytyä viimesten keppien aikana. Laskeskelin, että jos ei olis tullut tuota ylimääräistä lenkkiä ja Sindi olis parissa kohdassa liikkunut reippaammin, oltais alitettu ihanneaika. Tulos siis yhteensä 15,63.
Toiselle radalle lähdettäessä päätin, että nyt ei enää yhtään tommosta täysin turhaa ja äärettömän ärsyttävää virhettä, ainakaan ohjaajan suunnalta. Jarmo Jämsä oli kehitellyt ihan kivan radan, sain vaan valssailla lähes joka kohdassa, koska Sindihän ei edelleenkän kestä takaaleikkausta. Puomin alastulolla vähän hidasteli, keinun meni nätisti, mut aavistuksen hitaasti siihen nähden, mitä vauhtia se normaalisti menee. Aan edessä sitten pysähtyi kokonaan ja katto tuomaria, hyvin kuitenkin tuli sitten eikä pahemmin edes hidastellut. Tuloksena kuitenkin siis 0 ja yliaikaa jonkun verran (tuloslapuissa ei ollut kuin ratavirheet eikä jaksettu jäädä odottelemaan tuloksia taululle...). Jotenkin miusta alkaa tuntua, et Sindi on kehittänyt itelleen jonkun jännityksen kisoihin tai sit se on niin kaavoihin kangistunut, ettei toimi muilla kentillä, jota en kyllä ihan usko. Miun mielestä en edes jännitä itse kisoissa, joten miten koira sitten? Äh, pitää nyt kouluttaa tuo Aada kisavalmiiks, sen kanssa pääsis lokakuun lopussa jo kisoihin (hmm nää suuret tavotteet). Sindin kanssa ainakin jatketaan harrastusta, mut en tiiä mennäänkö kisoihin jos tuo ei oikeesti juokse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti