Treeniä ja tavoitteita

Aattelin nyt kokeilla Bloggeria, kun Vuodatus temppuilee jatkuvasti (esim tänään poisti koko pitkän kirjotuksen, kun yritin ladata kuvaa...), jospa tää toimis paremmin. En nyt jaksa kirjottaa meijän kuulumisia, joten tän päivän treeneistä.

Lähettiin koirien ja Veeran kaa treenaamaan koululle pakkasesta huolimatta. Veera piti Aadaa, kun Sindin kaa treenasin ja kuvas samalla. Kyllä huomaa omat virheet selvästi! Esim. mie seuraamisessa en luota Sindiin yhtään, joten kävelen ryhdittömästi ja tuijotan painostavasti koiraan, vaikken sitä itse tiedostakaan. Ja kävelen edelleen liian pitkillä askelilla, ainakin Sindille, vaikka siitä on mainittu ja kerran jopa opin tuon, mut taas on unohtunut. Mumisen osan käskyistä aivan liian epäselvästi, joten koira ei tietenkään toimi ja kaiken lisäks annan vielä joissakin liikkeissä ihan liikaa vartaloapuja, vaikkei Sindi niitä tarvitsisikaan. Ohjaaja taas turaa, koira tekis jos pystyis.
Alotettiin vapaana seuraamisella, perusasento tuntui ihan älyn vaikeelta, tosin takki ja lumi häiristi, mut silti jotenki näytti siltä, kun Sindiä ei ois vähempää kiinnostanut. Eli nyt treenataan vaan perusasentoja superpalkalla. Tää on ollu meillä ennenkin kompastuskivenä, jotenkii vaan aina oletan, et kyllä se sen tekee ja osaa, aina voi vaan jatkaa liikettä perusasennon jälkeen ilman ns. välipalkkaa. Itse seuraaminen meni jo paremmin, Sindillä hyvä kontakti ja ilme. Vähän meni pomppimiseks välillä, mut vaihdoin vaan aina suuntaa yleensä täyskäännöksellä niin, että sen oli pakko taas seurata miun liikkeitä ja keskittyä täysillä. Kokeilin myös juoksua ja S kesti hyvin mukana, jes.

Liikkeestä maahanmeno onnistui parin yrityksen jälkeen, ekaks jäi seisomaan ja seuraavalla kävi kyllä maahan, mut nous heti ylös. Kolmannella kuitenkin onnistui lähes täydellisesti, nopee maahanmeno ja tästä siis takapalkalle. Tässä just sössin ekalla kerralla, käskytin tosi epäselvästi, Sindi kaipaa sitä napakkuutta.

Seisominen on se meijän bravuuri, Sindi pysähtyy ihan täydellisesti ja sen ykskää jalka ei liikahda. Joskus tosin tuo ennakoi perusasennon, mutta harvemmin nykyisin, sen verran sitä sillon jankattiin =D

Luoksetulo meni ihan nappiin, tuli ihan innolla ja ei ees pompannu jalkaa vasten. Siisti perusasento ja tosi hyvä ilme, mikä oli parasta.

Kaikenkaikkiaan kivat treenit, nyt taas aletaan treenaamaan tavoitteellisemmin. Päätin nyt ottaa ton treeniliivinkii mukaan, alan käyttämään sitä ainakin tokotreeneissä, niin että siitä muodostuu Sindille se merkki, että nyt mennään treenaamaan ja on hauskaa ja kivaa ja mukavaa tehdä!

Sitten nuo tavoitteet 2010 ja vuoden 2009 ruotiminen:

Sindin kanssa agissa tarkoitus treenata takanaleikkauksia, kun se on niin hankala asia meille. Vauhtia myös lisää ja varmuutta esteille ja muutenkin radalle. Mahdollisesti myös nousu kakkosiin, mutta jos ei nyt nousta niin ainakin saatas hyvä fiilis jäämään kisoista!

Tokossa kisaamaan alo:on, ainakin pari kisaa oon alustavasti kattonu. Ykkönenhän on totta kai tavoitteena, ehkä se TK1, riippuu miten lähtee rullaamaan.

Yleisesti totutella uusiin asioihin ja ihmisiin. Mätsäreissä käyntiä, joissa tuomari on Sindistä pelottava. Ja sitten kuvauksiin, ainakin polvet ja lonkat.

Aadan kanssa agin aloittelua, tutustutaan esteisiin ja treenataan erilaisia ohjauskuvioita. Vauhtitreeniä paljon, siitä tulee supernopee koira! :D

Tokossa alo:n liikkeita ja ihan perusjuttuja edelleen. Tuskin kisaamaan päästään, mut sillä nyt ei ookkaan mikään kiire.

Näyttelyturkin kasvatusta ja ainakin pariin kehään pitää päästä pyörähtämään. Mätsäreihin myös.

Sekä tietenkin kaupungissa kävelyä ja uusiin, ihmeellisiin asioihin totuttelua.